Sydämeeni Joulun Teen

Rauhaisaa ja mukavaa joulua koko lukijakunnalle heti ensi alkuun!

Tulin viettamaan omia joulujuhliani Ko Phanganille eli aivan Ko Taon viereiselle saarelle. Perille paasi katevasti puolentoista tunnin venematkalla. Aika oli kuitenkin riittavasti tekemaan hauskan nakoiset aurinkolasirajat pieneen naamaani. Niin ja tuommoiset trendikkaan kesatopin rajat tietysti rintakehaan. Veneen kannella istuskellen tuskin tunsi auringon polttavaa lampoa kun tuuli kerrankin tarpeeksi kovasti.

Tama ranskalaisjengi oli tullut jokainen eri reissuiltaan yhdessa koko perheen voimin viettamaan joulua saarelle. Hitto, olin vahan kateellinen!



Ko Phanganin saari alkaa jo nakya kunnolla!

 Suuntasin Coco Gardeniin, hyvaksi mainostettuun guest houseen, josta eras tuttuni oli varannut huoneen joulun ajaksi. No, eittamatta hyva maine oli kirinyt ja paikka oli taynna jo. Onneksi hata ei koskaan ole sen nakoinen. Faktahan tietysti on, etta kun jotain paikkaa mainostetaan Lonely Planetin kaltaisissa matkaoppaissa, jotka reissaajilla repuissaan kulkevat, ja joita usein luetaan kuin Raamattua, muut rakentavat mainostettujen majapaikkojen viereen. Aivan melkein nurkan takaa loytyikin tama Phangan Cosy Bungalows, josta huoneen sain. Ensimmainen yo piti majoittua vahan isommassa huoneessa, mutta jo seuraavaksi yoksi paasin haluamani hintatason huoneeseen. Maksan 300 bathia (7,50e) kivasta, siistista huoneesta omalla vessalla ja suihkulla.

Paikka on jalleen kiva. Kuten tavallista, nama majatalot ovat perheyrityksia. Mukana ovat kaikki vauvasta vaariin tekemassa mita parhaiten pystyvat. Paikka on siis kotoisa, mutta sen pilaa taysin mestan ravintola. Voi hitto, luulin, etta ne paikat, joissa maataan ylisuurilla tyynyilla ja sakkituoleissa leffoja kaiket paivat katsellen, olivat Laosin Vang Viengissa. Mutta ei. Sellainen naemme loytyy myos talta saarelta. Tuossa nuo brittipojat ja -tytot ovat viimeiset kolme paivaa maanneet tuijottamassa pienta maagista ruutua. Kun elokuva loppuu, laitetaan sisaan seuraava levy. Well, hyvaa lomaa heille vain. Voin pysya totta kai poissa paikalta, mutta meteli kuuluu aivan turhan kauas. Onneksi on korvatulpat.




Tama pikkuinen ruttuturpa pitaa mulle seuraa. Siihen se asettui mun pienelle terassilla jo heti ensi minuuteista alkaen.

 Joulun vietto meinasi jo saada kovin ikavia piirteita mutta onneksi ei! Olin yhden paivan ja kaksi yota kipeana. Jokin pieni ruokamyrkytys kenties iski, kun vessassa sai taas istua tovin jos toisenkin ja keho loi kuumeen paalle. Silloin kaiketi on kysymys vieraasta bakteerista, ja kuume on kehon luonnollinen keino taistella sita vastaan? Lukevat sairaanhoitajat, korjatkaa jos olen vaarassa. Onneksi tama on blogi eika wikipedia, josta lapset hakevat lahteensa. Ihmeparantuminen pelasti joulun. Olo on nimittain kohentunut jo oikeinkin hyvaksi. Eilisilta meni rauhallisesti korttia pelatessa ja teeta lipittaessa ja painuin aikaisin nukkumaan. Kunnon younien jalkeen olo oli jo oikein hyva. Tanaan olen viettanyt jouluaattoa thaihieronnassa ja jouluostoksilla markkinoilla. Onpa uusi mekko paalle laitettavaksi tanaan, kun suuntaamme Same Same-ravintolaan, jota pyorittavat tanskalaistytot. Joulua kanssani viettamassa on nimittain muutamia tanskalaisia, jotka halusivat jouluillalliselle tutun ruoan pariin. Ja mita mina ymmarsin tanskalaisesta perinneruoasta, se kuulosti kuta kuinkin samalta kuin oma menyyni: perunoita ja lihaa. Perfect! Kayhan se nainkin! Kuten otsikko sanoo, onnistuu se sydamessakin. Ilman sita kaikkea kynttila-, kuusi-, kinkku-, lumi-, joulupukki-, lahja-, saunahardellia.

Nailta pikakuulumisilta siis mukavia joulunpyhia Teille sinne Suomeen. Palaillaanpa taas pian!



Tama heratti hieman ihmetysta..... Katso kyltti. Pitaisikohan? Kimi, muutetaanko tanne? Huonekalut ja kaikki jo valmiina!