maanantai 20. joulukuuta 2010

Poika Nimeltä Päivi

Hieman epavakaisempi keli piti auringon pienen verhon takana parin paivan ajan. Hieman viileampi keli oli tervetullutta vaihtelua, kun tottumaton suomalaisturisti oli jo karvistellyt viikon liian kuumassa helteessa. Vaikka en tieda, olenko valmis helteeseen koskaan. Selvian siita kylla jaateeta ja vetta lipittaen, varjoisammassa paikassa kirjaani lukien, paivakirjaa raapustaen tai varjon alla muiden matkaajien kanssa rupatellen, mutta auringossa makaamiseen minusta ei naemma ole - vielakaan. Tanaan oikein todenteolla yritin: asettauduin sarongin paalle mukavasti kirjan kanssa, nautin pienesta tuulen vireesta, jota ei kuitenkaan ollut riittavasti. Puolen tunnin paasta selkaa pakotti, kasi vasyi kirjan pitamiseen, hiki valui ja olin tuskastunut. Luovutin ja menin tuulettimien viilentamaan hierontapaikkaan rannalle ja otin kasvohieronnan. Sen jalkeen kokeilin uudella yrityksella mutta tulos oli kutakuinkin samanlainen kolmenkymmenminuuttinen valtoimenaan valuvan hien ja orastavan paansaryn sekoitus. Eivat ole valkoisen ihmisen hommia nama.


Sairee Beachin katuja ns. kaupungin puolella.
Paivat Ko Taon saarella ovat sujuneet oikein leppoisasti. Lauantaina kavimme Mikon kanssa saaren paarannalla, Sairee Beachilla. Tanne pakkautuu keskimaarin 85% kaikista saarelle tulevista matkaajista. Ja vahan taytyy ihmetella, etta miksi ihmeessa? Putiikkien, kioskien, kauppojen ja ravintoloiden valloittama Sairee oli meluisa, likainen ja taynna pratkia, mopoja ja pick up-takseja. Rantaviiva oli toki pidempi, leveampi ja kauniimpi kuin Chalokin ranta, mutta kun siihen kuvittelee tuhatpain X-asennossa makaavia auringonpalvojia, ei tee mieli heittaytya joukkoon. Heille, jotka tulevat Ko Taolle ensimmaista kertaa, eika ole saanut samanlaisia vinkkeja kuin itse sain ennen tanne tuloani, Sairee on varmaankin vaihtoehto, johon helpoiten ajautuu. Suurin osa veneen satapaisesta joukosta matkaa sinne ja virran mukana on helpointa kulkea. Kun tulin itse pienelle etelarannalle, minun taytyi etsia muita mukaan taksikustannuksia jakamaan. Meita tuli koko venelastillisesta tanne vain kolme henkiloa.

Sunnuntaina kavin ottamassa kaipaamani thai-hieronnan. Kun sanaan ei liiteta mitaan perverssia happy ending-kasitetta, thai-hieronta on erinomaista kasittelya keholle. Siina kasitellaan kehon paasta varpaisiin kulkevia energialinjoja ja se poikkeaa kylla tavallisesta suomalaisesta hieronnasta mm. paineluilla, taputuksilla ja naksautuksilla. Otin sunnuntaina hieronnan alueelle selka, hartiat seka paa ja nautin kasittelysta taydesta sydamestani. En ole koskaan kuullut kenenkaan niksauttavan selkarankaani vaikka olen useasti ollutkin Suomessa hierojalla, mutta taman kertainen hierojani sai sen rutisemaan kauttaaltaan. Olo oli illalla huomattavasti kevyempi ja tuntui, etta istun ja hengitankin paljon vapaammin. 250 bathin eli 6,25 euron hinnalla sai 45 minuutin kasittelyn. Talla hierojallani oli voimaa kasissaan ihan toisella tapaa, kuin muilla tytoilla... Kysymys nimittain oli ladyboysta. Heita tapaa Thaimaassa saannollisin valiajoin, toisaalla enemman kuin toisaalla. Kokonaisuudessaan heita on noin 5-10% miesvaestosta Thaimaassa. Suhtautuminen heihin on suopeaa tassa buddhalaisvoittoisessa maassa, joka on paitsi suvaitsevainen, myos hillitty. Uskoisin, etta ainoat suvaitsemattomat solvaukset ja katseet tulevatkin turisteilta, jotka eivat ole ilmioon tottuneet. Ja jotka omasta mielestani voivat tietysti siina kohtaa menna syvalle itseensa.

Itsensa hillitsemisesta on kylla viela pakko mainita jotain. Negatiivisten tunteiden nayttaminen on siis tassa maassa tabu: tunteen purkausta pidetaan kasvojen menettamisena. Arvanettekin, etta minun kaltaiselle henkilolle se on valilla vahan vaikeaa ja asia on pidettava mielessa tiukasti.. Esimerkiksi talla hetkella, kun olen takunnut kirjoituksen ja kuvien kanssa viimeiset 1 h 45 minuuttia ja kone vain raksuttaa, raksuttaa ja raksuttaa eika mitaan tapahdu ja mun tekisi huutaa pari tarkemmin harkittua aidinkieleni helmea. Joten hei kaikki liki 100 paivittaista lukijaani (keta hittoja te olette, kun itse keksin juuri ja juuri sen 20 kavijaa?!), vahan respect naista postauksista taman netin kanssa..

Paivittainen rutiini.. Nuudelikeittoa ja pelikortit!

Toinen rutiini... kasittamattoman hyva kaakao. Mutta C'mon! Huvipurrella Caprille ja Low Fat!
Ko Tao on antanut todellisen startin Lomalleni. Lomaksi tata voi tosiaan isolla etukirjaimella kutsua, silla ilmapiiri ja paikka ovat taanneet taydellisen rentoutumisen. En ole tehnyt kaytannossa katsoen yhtikas mitaan kuluneen viikon aikana. Mikko lahtee huomenna hakemaan vanhempansa ja siskonsa Krabilta ja tulee sitten heidan kanssaan tanne joulua ja uutta vuotta viettamaan. Itse kahkaisen maisemista keskiviikkona, kun siirryn seuraavalle saarelle, Ko Phanganille. Tarkoitus oli ensin lahtea jo huomenna, mutta Full Moon Partyt, jotka saarella pidetaan juuri huomenna, eivat houkuttele lainkaan. Vai mita sanotte 30 000 juhlijan rannasta, jossa promillet huitelevat vahintaan kahden ylapuolella? Eeeei, olen liian tottunut jo Ko Taon Chalok Baan Kaon rentoon ilmapiiriin, johon ovat kuuluneet kaksi trubaduuria ja taitava alta viisitoistaikainen poika tulisten keppiensa kanssa.

Kahden kitaran saestamaa rockia laidasta laitaan on kuultu nyt parina iltana. Sita tarjosivat matkaajat Jenkeista seka Israelista.




Palaillaan taas seuraavalta saarelta. Koettakaahan kestaa lunta ja pakkasta.

2 kommenttia:

Olli Suvanto kirjoitti...

Mahtavaa Tinsku, tätä on huippua lukea!! =)

Tinski kirjoitti...

Hei Olli! Kiitos kommentista. Kiva, etta olet linjoilla. :)