Viimeinen Valitusvirsi

Bangkok, Bangkok, Bangkok.... Kaupunki, joka marraskuussa 2009 ahdisti, vitutti, itketti ja pelotti. Silloin saavuin ensimmaista kertaa Aasiaan, ensimmaista kertaa matkalle rinkan kanssa yhdessa kaverini Mikon kanssa. Saatiin majoitus Hollannin ajoilta tutulta vaihtokaveriltani Jaanalta, ja kun koko kaupunki ja ensikosketus Aasiaan oli outo, muistan Jaanan lohduttaneen matkaajaa seuraavalla lauseella: "Ensivaikutelma Bangkokista on kaaos, kamala ja hikinen helvetti, mutta mita enemman sita oppii tuntemaan ja tarkastelemaan, sita enemman huomaa, etta kyseessa on hallittu kaaos ja sita oppii rakastamaan." En voisi enempaa kompata Jaanaa tanaan. Nautin Bangkokin vilinasta, aanista, tuoksuista, ihmisista, paikoista. 11 miljoonan ihmisen asuttama kaupunki ei jata kylmaksi.

Hieman ennen auringonlaskua....

Ja sen aikaan. Kuvattuna Golden Mountain-temppelilta.

 Mutta jos palataan viela takaisin lauantaihin ja matkaani Koh Lantalta tanne paakaupunkiin.. Junamatka alkoi iltapaivalla puoli kahdelta ja tiedossa oli siis 16 h matkustamista raiteilla. Paikka ylapedista irtosi hintaan 570B eli 14,50 euroon. Pedit laskettiin alas iltakahdeksan aikaan eli ennen aamuviiden heratyskaskya ehtii nukkua mukavasti, jos uni tulee. Kahdeksaan saakka seuraa minulle piti tapaamani canadalaisnainen, joka oli asunut viimeiset 3,5 vuotta Japanissa tyoskennellen englannin opettajana. Japanin kulttuurista kiinnostuneena tunnit vierahtivat nopeasti, kun sain kuulla monia tarinoita ja faktoja japanilaisesta elamantyylista. Tassa taas korostui pointti, joka matkustamisessa on hienoimpien asioiden joukossa: ihmiset, joita tapaat ja tarinat, joita kuulet.

Ei sita tilaa nyt liikaa ole, mutta kylla siella parjaa...

Aamuvarhaisella paasin tuktukilla katevasti haluamaani osoitteeseen, guest housen huoneeseen ottamaan viela pari tuntia unta ennen markkinahulinaa. Lahdin nimittain toistamiseen Chatuchakin viikonloppumarkettiin. Edellisen tarinan marketista voi vielakin lukea vanhasta blogista taalla. Talla kertaa homma pysyi huomattavasti paremmin hanskassa eika tarvinnut haveta omaa tavarakuormaansa: ikava kylla tama tarkoittaa kotipuoleen sellaisia terveisia, etta tuliaislasti ei ole mitaan viime vuoteen verrattuna.

Seka maanantai etta tiistai kuluivat myos tasta Bangkokin hulinasta nauttien, vahan shoppaillen, syoden, elokuvateatterissa, istuskellen ja ihmetellen. Tanaan ostelin viimeiset kulutusjuhlan uhrit laukun painoksi ja ihmettelin meren elavia Ocean Worldissa Siam Paragonin ostoskeskuksessa. Kun vesipelkoinen naikkonen valttamatta halusi paasta jotenkin osalliseksi upeaa vedenalaista maailmaa, oli otettava muut keinot kayttoon. Nyt on enaa jaljella yksi pakollinen visiitti optikkoliikkeessa ja olen valmis pakkauspuuhiin ja nukkumaan. Tilailin silma- ja aurinkolasit maanantaiaamuna ja ne saa noutaa tunnin kuluttua liikkeesta. Kiinnostuneille tiedoksi; jos nakokykynne on kutakuinkin sama kuin sammakolla, suosittelen silmalasireseptin hankkimista ennen Aasian maihin lomalle lahtoa. Silmalasit saa kahdessa paivassa, laatu on erinomainen, liikkeissa asioiminen helppoa kun tyontekijat osaavat englantia melko hyvin, ja hinta tietysti edullinen.. Oma tilaukseni verottaa tilia 350 euroa - ja ei, en kitsastellut yhdessakaan valinnassa sangoissa tai linssien hionnassa.

Ti-di-di-di-di-di-di-di-di-di... jannitysmusiikkia. Hai on kylla komea ilmestys.

Ajatella, etta tama Ocean World on ostoskeskuksen alakerrassa! Kuka tietaa Vaasan Rewell Centerin johtajan nimen?.. Voisin soittaa ja heittaa pari kehitysehdotusta. Parkkihalli veks ja vahan vetta tilalle!

Tilintekoa voisi summata tahan muutenkin... Eli, se kysymys, joka esitetaan aina reissusta palaavalle: paljonko meni rahaa? Oma reissuni kesti siis viisi viikkoa ja matkustelin saarilla, joissa hinnat ovat hieman korkeammat kuin sisamaassa luonnollisesti siita syysta, etta kaikki tarvikkeet taytyy kuljettaa saarille maista. Majoitushintoja lukijat jo tietavatkin, sellaista 7-10 euroa olen maksanut yolta. Ruokaan kuluu paivassa mita tahansa parin euron ja parin kymmenen euron valilla. Paikasta toiseen siirtyminen on hintavaa, koska polttoaine on kallista. Summa summarum, tilin saldo on tonnin vahemman kuin tullessa. Tahan tuhanteen euroon on poka syoty, juotu, nukuttu ja tehty mita huvittaa. Jossain paikassa rahaa meni vahemman, tuli syotya paikallisia ruokia edullisella hinnalla, tuli luettu terassilla baarissa istumisen sijaan, jne. ja sitten taas toisissa paikoissa, kuten Ko Samuilla, elama laitettiin ranttaliksi eika mietitty yhtakaan setelia, jonka lompakostaan pois antoi. Tonniin ei sisally viimeisten paivien ostoshulinaa - silla ei ole mitaan tekemista matkustamisen kanssa, se tyydyttaa ainoastaan omia materialistisia himojani.

Edullisen ruoan vaihtoehtoja: ei kannata antaa muovituolien ja -astioiden hamata tai karsastaa kadun varren sijaintia - naissa ruoka on yleensa todella hyvaa ja hinnat edullisia.

Thaimaan maine halpana lomapaikkana on hieman harhaista. Kylla taalla rahaa saa menemaan niin paljon kuin sita lompakossa riittaa mutta elama onnistuu myos pienilla kuluilla. Valintoja, valintoja, valintoja.. Reissaajien piirissa puhutaan kahdesta kasitteesta: travelling ja holiday. Taman kuulin useasti, kun joku punnitsi valintoja kahden hintatason valilla - kyse saattoi olla viinilasillinen vs. paikallinen olut, huone jaetulla suihkulla ja vessalla vs. oma kylpyhuone tai halpa paistettu riisi+kana-annos vs. grillattu liha. Yksinkertaisesti kyse on siita, milla budjetilla matkaan on lahdetty. Toiset haluavat matkustaa pitkaan ja nain ollen valitsevat aina edullisimmat vaihtoehdot. Toiset, kuten mina talla kertaa, tietavat, paljonko tililla on rahaa ja antavat palaa sen mukaan. Budjetti on silti hyva olla, ettei tarvitse herata karuun todellisuuteen pankkiautomaatin luona, kun masiina ei anna setelin setelia ja matkaa olisi viela jaljella. Oma laskelmani oli, etta 30e saa paivassa kulua. No, 35 paivaa kertaa 30 euroa = 1050 euroa. Tuohon hintaan kun lisaa lento- ja junaliput, koko viiden viikon lomailusta piti maksaa 2000 euroa. Kylla on nyt sitten kiva menna maanantaina toihin tienaamaan...

Sellainen oli meikalaisen viimeinen valitusvirsi.. Aamulla heratyskello laulaa puoli viidelta, taksi noutaa tasalta ja kotimatka voi alkaa. Vastassa Helsinki-Vantaalla on ystava talvitakin ja -kenkien kanssa odottamassa, aikaa on mukavasti suuuuuurelle kahvikupilliselle ennen junaan nousemista. Viela jos Kimami voisi hakea ruisleipaa kaupasta niin kotiinpaluu olisi taydellinen? Ja Finnair lentaa, lentaa ajallaan, ei hukkaa laukkuja, VR ei myohasty tai tormaa hirveen, mutta se nyt olisi jo liikaa vaadittu...

Kiitos jokaiselle lukijalle mukana olosta. Kiva, kun olette lukeneet tarinointiani! Pian nahdaan, mussukat. Kiitan ja kumarran, matka oli jalleen kasittamattoman upea. Jos siella joku reppumatkalle halajava Aasiasta unelmoiva tata lukee ja miettii, rohkaistuisiko lahtemaan yksin, sanon etta tartu hetkeen, lahde, koe ja ela, nauti ja ihmettele. Aina voi palata takaisin.
"Ihminen katuu enemman asioita, joita jatti tekematta kuin niita, joita teki."