Ruokaa, Ei Aseita

Hyva ruoka, parempi mieli. Siina on kylla elaman suuria totuuksia katketty yhteen mainoslauseeseen. Meikalaisen paremmin tuntevat tietavat, etta siina vaiheessa, kun mun on nalka, alkaa huumori loppua kaikilta. Nalka voi yllattaa vartin varoitusajalla eika siina sitten paljon enaa naurata. Olen kylla hammastyttavan huono ihminen sietamaan tuota ihmismielemme voimakkainta tunnetta.

No, onneksi Thaimaassa ei ole pelkoa nalkiintymisesta. Ruoka on erinomaista ja terveellista, sita saa aivan joka paikasta ja se on edullista. Omia suosikkejani thaimaalaisessa keittiossa ovat papaijasalaatti, nuudelikeitot, keltainen curry seka kaikki, missa yhdistetaan kana, ananas seka cashew-pahkinat - se vain on sekoitus, joka ei kertakaikkiaan voi menna pieleen. Annoshinnat vaihtelevat paikasta riippuen: ilta-aikaan markkinoilta tai katukeitton kojusta ostettu ruoka maksaa noin 0,75-1,5 euroa, ravintolassa samasta sopasta maksetaan likipitaen tuplahinta. Katukeittioissa ruoka on yleensa paitsi hieman parempaa, myos tulisempaa. Ravintoloissa sen sijaan osataan jo varautua ulkomaalaisten herkkyyteen voimakkaille mausteille, joten niita vahennetaan ja tulisempaa makua haluavat loytavat mm. kuivatut chilit tai mausteiset kastikkeet ravintolan poydilta.


Ranskalaiskauneutta kolmessa sukupolvessa. Syntymapaivasankari keskella.

 Ruoasta on helppo puhua parin viime paivan jalkeen silla aikani on vierahtanyt sen parissa aika tiiviisti. Keskiviikkoiltana sain kutsun osallistua syntymapaivajuhliin guest housemme ravintolassa. Merkkipaivaansa juhli vanha ranskalaisrouva, jolle hanen tyttarensa ja vavynsa jarjestivat yllatysjuhlat. Pitkaan poytaan katettiin kaikenlaista hyvaa syotavaa ja vaki kutsuttiin koolle. Vietimme leppoisan ja mukavan illan hyvan ruoan, juoman ja keskusteluiden parissa.

Kokkikurssin opettajamme Paba kertoo thaimaalaiskeittion yrteista.

Eilen, torstaina, osallistuin jo mainitsemalleni kokkauskurssille. Kyseessa oli neljan tunnin rykaisy thaimaalaisen keittion saloihin tunnetussa 20-vuotisjuhlaa juuri viettaneessa ravintolassa, Roi Thaissa. Opastajanamme oli 20-vuotta kokkina tyoskennellyt mies, Paba, joka ei ollut ravintolakoulun penkkeja paljon kuluttanut, mutta tehnyt ruokaa elaakseen liki koko aikuisikansa. Neljassa tunnissa saimme kattavan tietopaketin thaimaalaiskeittion mausteista, tavoista maustaa ja koko ruoanlaiton ideologiasta. Kokeilimme perinteisen thaimaalaiskeittion keittovalineita ja maistelimme yhta ja toista. Opettajamme opastuksella valmistimme kolme ruokalajia:


Alkuruoka: tuoreita kevatkaaryleita ja inkivaaripohjainen kastike niille.



Sitten paastiin siihen pad thaihin, jonka jokainen Thaimaan kavija aivan pakostakin tietaa...



Ja viimeisena kalaa tamariinikastikkeessa. Jestas, etta oli hyvaa...

Kokkikurssi oli hauska kokemus. Vaikka ei mikaan keittion ihme olisikaan tai ruoanlaitto mitenkaan erityisesti ole intohimo, kylla kokkikurssille osallistuminen voi silti olla hyva ohjelmanumero lomalle! Kursseja jarjestetaan liki jokaisessa paikassa, jossa matkustajia vain on. Oman kurssini hinta oli 1350B eli 33,50 euroa. Silla sai neljan tunnin mittaisen kattavan kurssin, reseptit itselle mukaan, todistuksen kurssin kaymisesta, kolmen ruokalajin lounaan (tosin jos on oikein huono kokki, tama voi olla rangaistus) ja jalkiruoaksi hedelmia seka yhden 2,5 dl pakkauksen valitsemaansa valmista currya.

Jottei ruokakuvioista vahemmalle paassyt, lahdin viela eilen engantilaispariskunnan mukaan Time for Lime -nimiseen ravintolaan illalla. Kyseisen paikan ruoka on kuulemma tunnettu erinomaisuudestaan, enka voi kylla vastaankaan sanoa. Lisaksi paikan voitto menee lyhentamattomana paikallisen, vapaaehtoisvoimin toimivan Animal Rescue Centerin pyorittamiseen. Kuuden ruokalajin tasting menu oli hauska tapa syoda kattava illallinen: pienia annoksia, joista tuli kylla aivan tayteen, kun niita soi kuusi.... Eipahan paase talla kertaa kukaan sanomaan, etta olisi kiloja jaanyt reissukohteeseen, kun tulen kotiin.

Huomenna jaa Koh Lanta taakse. Pikkubussi noutaa minut aamuseitsemalta ja matka kay kohti Trangin kaupunkia, Thaimaan sisamaahan. Juna lahtee puoli kahden aikaan ja siita alkaa viidentoista ja puolen tunnin zuk-zuk-zuk-zuk-zuk-zuk-zuk-zuk-zuk... Pitakaa peukkuja, etten tipahda ylapedista!